Te Tumu
School of Māori, Pacific & Indigenous Studies
"Manawa whenua, wē moana uriuri; hōkikitanga kawenga"
From the heart of the land, to the depths of the sea; repositories of knowledge abound

Ngä Reo o ngä Niupepa: Ngä niupepa reo Mäori 1855-1863

Paterson, Lachlan (2004) Ngä Reo o ngä Niupepa: Ngä niupepa reo Mäori 1855-1863. PhD thesis, University of Otago.

Full text available as:

PDF - Requires a PDF viewer such as GSview, Xpdf or Adobe Acrobat Reader
12603 Kb

View detailed download statistics for this eprint.

Abstract

Nö te tau 1855, ka noho tonu te nuinga o te iwi Mäori i runga i ngä tikanga Mäori, käore e tino raweketia ana e te ringa käwanatanga. E pënei ana tënei ki tö rätou whakaaro mö te tino rangatiratanga he mea whakapümau ki te Tiriti o Waitangi. Engari he ao hurihuri tënei ao. Kua uru ngä tini Mäori ki roto i ngä mahi hokohoko kia riro ai ngä taonga Päkehä. Kua tahuri te nuinga ki te whakapono Karaitiana. Ka taea e te tokomaha te körero pukapuka. Kua hokona e ëtahi he whenua hei nohoanga mö ngä tini Päkehä e haere mai ana. Nä konei, ka ähuareka te käwanatanga, i pïrangi he häpori hou mö Niu Tïreni e tüturu ai ngä tikanga Päkehä, e tü ä-tinana ai töna mana käwanatanga he mea whakatü ki te Tiriti, käore ä-wairua noa iho. I tënei wä, ka whäia e te käwanatanga te kaupapa o te “iwi kotahi”, o te “amalgamation” ränei. Mä tënei kaupapa, ka tukua ngä painga o te “civilisation" o Üropi kia häpainga te taha ä-häpori, ä-öhanga hoki, o te iwi Mäori. I rapuhia hoki kia äkina ngä Mäori kia tukua ö rätou whenua “takoto noa” hei nohoanga mö ngä Päkehä, ä, kia whakaaetia te ture Päkehä me te mana o te käwanatanga. Hei mutunga, he häpori kotahi ngä iwi e rua, arä, he häpori Päkehä. I mahia te niupepa e te käwanatanga hei tohatoha i täna körero ki te iwi Mäori, arä, ko te niupepa reo-rua, ko te Maori Messenger – Te Karere Maori mai i Hänuere, 1855 tae noa ki Hepetema, 1863. Mä tënei tuhituhinga e rangahau te niupepa käwanatanga me ërä atu niupepa reo Mäori i puta mai ai i tënei wä, he mea tä e ngä äpiha käwanatanga, e ngä Päkehä whaiwhakapono, e te Hähi Wëteriana, e te käwanatanga tawhai o te Mäori, ko te Kïngitanga. Ma te tuhituhinga nei e tirotiro te pänga o ngä niupepa ki ngä tikanga me ngä mahi torangapü a te Mäori o taua wä, e rünanga i pëhea tä ngä niupepa whakaaturanga i ngä take nui ki te iwi Mäori, hei tauira, ko te pakanga tuatahi ki Taranaki, ko te Rünanga ki Kohimarama, ko te taenga mai o te pakanga nui ki te Kïngitanga i Waikato. Mä ngä niupepa hei tino rauemi, ka rapu tënei tuhituhinga ki te whakaatu i pëhea te mohiotanga o ngä Mäori ki ngä take o te wä, ä, kia tukua rätou kia whakautu i roto i ö rätou ake reo. Waimarie, tata ki te tau kotahi i whakaputa mai ai te Kïngitanga i ä rätou ake körero i roto i a Te Hokioi. Nä konei, ka taea e ngä Mäori patu-käwanatanga ä rätou ake whakaaro te whakamärama. Engari, käore ngä whakaaro o ngä Mäori katoa e kotahi ana. Ka whakakitea e ngä niupepa reo Mäori a ngä Päkehä he whakaaro kë o ngä Mäori mö ngä take ä-häpori, ä-torangapu, arä, i roto i ngä rongo, i ngä whaikörero he mea tä, i ngä reta tuku mai hoki. Ka nui ngä hïtori o tënei takiwä e äta titiro ki ngä raruraru me ngä whawhai o te Karauna me ngä Mäori. Nä konei, ka whakakatotetia ngä Mäori e piripono ana ki te käwanatanga rätou ko ngä mea ngäkaurua ko te iwi kïhai i pïrangi ki te raruraru. Ka rapu tënei tuhituhinga kia whakamöhiotia te whänui o ngä whakaaro o taua wä.

Item Type:Thesis (PhD)
Additional Information:This thesis is also available in English. Please see the first listing under Dr Paterson (http://eprintstetumu.otago.ac.nz/38/)
Uncontrolled Keywords:Te Hokioi, Te Karere Maoti, Hitori Maori, hapori, whakapono, torangapu, ture, hokohoko, Niupepa Maori, Korero taiwhenua, Whakaaro mo nga momo iwi, Reo Maori, Whakamaoritanga, Whakato Whakaaro, "Sovereignty", mana, tino rangatiratanga Kingitanga, Pakanga Nunui o Aotearoa, Runanga ki Kohimarama, Kawana Paraone, Kawana Kerei,
Publication Types:Other
Subjects:D History General and Old World > DU Oceania (South Seas)
ID Code:39
Deposited By:Karyn Paringatai
Deposited On:30 August 2006

Repository Staff Only: edit this item

Use our new RSS feed to keep up to date
with changes in Te Papa Hou  
Contact Information
Home | Search | Browse | User Area | Statistics | Help | About Te Tumu | University of Otago